Seurahistoria

JUDOSEURA PIKADON ry

Judoseura Pikadon ry perustettiin 1960-luvun lopulla,
rekisteröity 1972. Seura on parhaimmillaan hyvin menestynyt
niin kansainvälisesti kuin myös Suomenmestaruus tasolla.
Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto. Judo on maailman suosituin kamppailulaji ja se on myös pitkään ollut olympialaisten ohjelmistossa . Harjoitteluun kuuluu heittoja , kaatoja , sidontoja sekä myöhemmin tulee kehityksen myötä lukot ja kuristukset sekä lyönnit että potkut. Harjoittelu on ohjattua , kurinalaista mutta myös erittäin hauskaa ja turvallista.
”Judo on moderni budolaji, jossa pääpainona on henkinen kasvu, eikä tappavan taistelutaidon kehittäminen kuten klassisissa taistelulajeissa.”

BUDOSEURA PIKADON ry:n HISTORIAA
"Kirjoitan, kun inspiraatiota ja aikaa riittää. Juoni kytkeytyy vuosilukuihin, ajanjaksoihin ja erilaisiin tapahtumiin. Omat ja vaimoni muistikuvat sekä käytössämme oleva kirjava materiaali kattaa kaksi vuosikymmentä: 1970- ja 1980 -luvun. Kertomus saattaa rakentua ajoittain epäloogisesti ja virheet ovat mahdollisia. Sallinette sen. Täydennän tarinaa ja korjaan tekstin mahdollisia virheitä aika ajoin."
Lähetä palaute: marita.kokkonen(a)kolumbus.fi

Terv. Erkki Kokkonen

-Judoseura Pikadon ry perustettiin 1960-luvun lopulla,
rekisteröity 1972. Seura on parhaimmillaan hyvin menestynyt
niin kansainvälisesti kuin myös Suomenmestaruus tasolla.

Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto. Judo on maailman suosituin kamppailulaji ja se on myös pitkään ollut olympialaisten ohjelmistossa . Harjoitteluun kuuluu heittoja , kaatoja , sidontoja sekä myöhemmin tulee kehityksen myötä lukot ja kuristukset sekä lyönnit että potkut. Harjoittelu on ohjattua , kurinalaista mutta myös erittäin hauskaa ja turvallista.
”Judo on moderni budolaji, jossa pääpainona on henkinen kasvu, eikä tappavan taistelutaidon kehittäminen kuten klassisissa taistelulajeissa.”

Pieksämäkeläisen judoseuran tarina.
Tarua ihmeellisempi.

Lyseon judokerhossa treenattiin 1960–luvulla.
Judoharrastus alkoi Pieksämäellä 1960–luvun lopulla. Pieksämäen Lyseon judokerhon aktiivinen monitaitaja Tapio Poutiainen ohjasi uskaliaita kokeilijoita kamppailutaidon saloihin juhlasalin voimistelumatoilla.

Tiedotuksen siemen kylvettiin 28.10.1969
Joulukuussa 1990 Judoseura Pikadon ry otti vastaan merkittävän huomionosoituksen: Paikallis-Antin. Tunnustuksen hyvästä tiedottamisesta. Tunnustuspalkinnon siemen oli kylvetty kaksi vuosikymmentä aiemmin, sillä 28.10.1969 ilmestyi lyseon judokerhon oma lehti Pikadon. Päätoimittaja ja harjoitusten ohjaaja Harri Ikäläinen toimitti lehden kirjoittamalla jutut ja piirtämällä kuvat käsin. Lehden jokaista numeroa tehtiin yksi kappale, ja se kiersi kädestä käteen. Omasta lehdestä tuli perinne. Sitä toimitettiin parhaimmillaan 14 numeroa vuodessa. Koko kasvoi A4:ksi ja sisältö monipuolistui. Lehti raotti lukijoilleen hämmästyttäviä judon ja joskus karatenkin salaisuuksia, kertoi ihmeellisiä ulkomaan uutisia, hauskuutti vitseillä ja ihmeellisillä tarinoilla mutta ennen kaikkea loi voimakasta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta pieksämäkeläisten judoharrastajien keskuuteen. Lehden toimittamiseen osallistuivat useat henkilöt. Ahkerimpia kirjoittajia olivat Harri Ikäläinen ja Raimo Niskanen. Lehden nimi jäi elämään
Lehden nimi Pikadon löytyi historian oppitunnilla. Vuosisadat Vierivät–kirja kuvasi kohtalokasta Hiroshiman pommitusta ja kertoi, että japanilaiset antoivat atomipommille nimen Pikadon. Pika kuvaa räjähdyksestä aiheutuvaa välähdystä ja don sitä seuraavaa ääntä.
Nimivalinta tuntui ikävästä alkuperästä huolimatta onnistuneen, sillä Pikadon kirjattiin 23.4.1972 rekisteröidyn judoseuran viralliseksi nimeksi. Tosin myöhempinä vuosina nimi aiheutti muutamia hauskojakin kommelluksia. Ne paljastetaan myöhemmin.

Veikko Kauppinen ensimmäinen puheenjohtaja
24.3.1972 rekisteröidyn Pikadon ry:n puheenjohtajaksi valittiin valokuvaaja Veikko Kauppinen. Hänellä ei ollut judotaustaa. Seuran varsinaisena puuhamiehenä toimi; harjoitusten ohjaaja ja yhdistystä edeltäneen judokerhon vetäjä Harri Ikäläinen. 1973 alkaen ovat kaikki puheenjohtajat olleet aktiivisia judokoita. Seuran historian pitkäaikaisin puheenjohtaja on Matti Leskinen. Ensimmäisen kerran hänet valittiin nuoren seuran johtoon 1975. Matti valittiin uudelleen puheenjohtajaksi 1980. Hän jatkoi yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1985 saakka.

Kirjoittajana Erkki Kokkonen

Harri Ikäläinen:
Judo forever

Ensimmäinen muistikuva judosta Pieksämäellä ajoittuu jonnekin 1963-64 tienoille. Olin liittynyt partioon ja kokouksemme pidettiin silloisen tavara-aseman yläkerrassa. Siellä oli pinossa säkkikankaalla päällystettyjä ja laudoilla pohjasta jäykistettyjä patjoja, joiden kuulin olevan judoharjoittelussa käytettäviä mattoja. Asialla lienee ollut silloinen judoaktiivi Pertti Ruosaari.

Lyseon judokerhossa treenejä veti Tapio Poutiainen
Ensimmäinen kosketus lajiin oli muutama vuosi myöhemmin, jolloin huomasin lyseon ilmoitustaululla lapun, joka kertoi lyseon judokerhon ottavan uusia jäseniä. Harjoituksia veti täällä keltavöinen Tapio Poutiainen, jonka lahjakkuus oli jo tuolloin nähtävissä. Ukemin merkityksen oppi ensimmäisenä lakatun lautalattian paljastuessa tatamien virkaa toimittavien eri kokoisten voimistelumattojen liikkuessa koko ajan pois paikoiltaan. Judokerhon kuraattorina toimi tuolloin voimistelunopettaja Juhani Halonen.

Siirtyminen Kontiopuistoon Laaksotien väestönsuojaan
Tapio Poutiainen siirsi joskus 1967 paikkeilla harjoittelun Laaksotielle valmistuneeseen väestönsuojaan, jossa Pieksämäen Pyrinnön painijaostolla oli pienehkö harjoittelutila painimattoineen. Judoharjoittelu ei tapahtunut enää lyseon judokerhon toimintana, vaan täysin villinä ja vapaana. Tuolta ajalta muistan ainakin ’Jimmy’ Paasosen, vaalean ja rotevan lukiolaisen, joka oli Poutiaisen luokkatoveri. Tämä ajanjakso päättyi Tapio Poutiaisen siirryttyä lukion jälkeen Jyväskylään.

Alaikäiset organisoituvat
Toiminta jäi minun vastuulleni ja ryhdyin organisoimaan toimintaa seuramuotoiseksi. Yhdistyksen perustaminen ei onnistunut, koska olimme kaikki alaikäisiä ja täysi-ikäisiä ei mukaan saatu edes nimenkirjoittajiksi. Seuran nimen – Pikadon – löysin Vuodet Vierivät –nimisestä historian oppikirjasta. Nimi sopi minusta erinomaisesti judoseuran nimeksi. Olihan se japania ja sen merkitys kuvasti äärimmäistä voimaa ja räjähtävyyttä. Seuralle kehitettiin myös ensimmäinen seurapusero. Se oli valkoinen popliinipusero ja sen selkään ommeltiin mustasta huovasta seuran nimi katakana-kirjoitusmerkkejä mukaellen. Myöhemmin seura sai yhtenäisen painetuin tunnuksin varustetun puseron, ja punamustan seuramerkin.
Yritimme kerran myös Pieksämäen Veikkojen judojaostoksi, mutta ajatus tyrmättiin, koska lajia pidettiin PiVe:n toimintaprofiiliin nähden liian eksoottisena. Ratkaisu oli hyvä Pikadonin kannalta, koska muutoin olisimme jääneet roikkumaan PiVen kylkeen ties kuinka kauaksi aikaa.
TUK (Työväen Urheilijoiden Keskusliitto) oli ilmeisesti saanut tiedon vanhan Ippon-lehden välityksellä, että Pieksämäellä oli valmis seura rekisteröitäväksi. TUK:n puuhamiehet hankkivat Pieksämäeltä tarvittavat nimenkirjoittajat ja näin meistä tuli TUK:lainen seura! Mukana tuolloin toiminnassa olivat jo sellaiset nimet kuin Erkki Kokkonen, Matti Leskinen, Pentti Vauhkonen, Juhani Keinonen, Timo Holmalahti, Esko Eronen, Matti Tarkiainen ja varmaan myös monia muita joiden nimiä en näin äkkiseltään muista. Myös naisharjoittelijoita oli mukana.
Ensimmäisen judovyöni suorittamisajankohdasta ei ole tarkkaa muistikuvaa. Paikka oli kuitenkin Mikkeli.

Lehden julkaisu alkoi 1969
Seuralle kehitettiin myös oma lehti – Pikadon, jota tehtiin ajan tyylin mukaisesti käsin, ja vain yksi uniikkikappale, jota sitten kierrätettiin. Harjoituksia pidettiin usein, ainakin kerran myös vappuaattona kun ei muutakaan kivaa keksitty. Hengennostatustilaisuuksia, joita kutsuttiin Samurai-illoiksi, pidettiin aina silloin tällöin. Illan ohjelma koostui yleensä yhdessäolosta ja pienimuotoisesta ryypiskelystä.
Ensimmäiset kilpailukokemukset Mikkelin Judon riveissä
Ensi tuntuma kilpailuihin saatiin Mikkelin Judon kautta kun heillä ei sattunut olemaan riittävästi ottelijoita. Otteluita käytiin ainakin Kuopion Sakuraa ja Jyväskylän Jigotaita vastaan. Yhdestä ottelusta viimeksi mainittua seuraa vastaan jäi minulle pysyvä muisto, joka sittemmin vaikutti myöhempään judouraankin. Yhdessä ottelussa suoraan pystystä tehty käsilukko katkaisi oikean käden kyynärluun. Vaikka hävisinkin tuon ottelun, samurain luonne ei antanut periksi keskeyttää ottelua yhteen käden katkeamiseen, vaan jatkoin ja hävisin ottelun kunnialla sidonnan kautta. Tuolloin käytössä ollut painoluokitus ei suosinut koulupoikia – alle ja yli 75 kg.

Vetäjän muutto Helsinkiin
Aktiivikauteni Pieksämäellä päättyi muutettuani Helsinkiin 1974. Siellä jatkoin Finndaissa joitakin vuosia, mutta sitten judo jotenkin vain jäi. Aloitin judon uudelleen 90-luvulla. Tämä lähti liikkeelle vierailtuani kerran Akai Judo Campillä, jossa ystävällisen painostuksen jälkeen löysin itseni tatamilta varttitunnin jälkeen. Tämän jälkeen harjoittelin useamman vuoden Tikkurilan Judokoissa, kunnes judo taas jäi muka työkiireiden vuoksi. Kamppailulajit eivät toki jääneet tähän, vaan aloitin Krav Magan harrastuksen viitisen vuotta sitten (1999).
Jos nyt pohdin judon merkitystä itselleni, voin todeta sen merkittävällä tavalla muokanneen luonnettani ja elämänasennettani positiiviseen suuntaan. Judo ja Pikadon ovat olleet minulle tärkeä asia elämässäni, jotka säilyvät sydämessäni loppuun asti.

Muutama fakta:
Syntymäaika: 4.3.1952
Korkein vyöarvo: 2 kyu, 1973
Koulutus: Proviisori
Ammatti: Laatujohtaja, Orion Pharma
Nykyiset harrastukset: Krav Maga (P 5), vapaaehtoinen maanpuolustus, sotilasammunta, kesämökillä puuhastelu sekä historian tutkimus
Perhe: Apteekkarivaimo Marja-Leena (opiskeluajan laboratorioromanssi) sekä kaksi jo aikuisikään ehtinyttä isin pikkulasta Elina ja Tuomo

Raimo Niskanen:

Raimo Niskanen oli yksi Laaksotien väestönsuojassa harjoitelleista judokoista. Hän oli myös aktiivinen Pikadon –lehden toimittaja. Rami harrasti alun perin yleisurheilua, mutta koulukaveri Kimmo sai Ramin innostumaan judosta.
”Harjoittelin judoa vielä opiskeluaikanani Leningradissa muutamana vuonna, vaikken siellä suorittanutkaan mitään mainittavaa”, kertoo vihreää vyötä kantava Raimo.
”Pieksämäen Laaksotieltä on jäänyt mieleen painimaton lisäksi kylmä sali ja kylmä suihku”.
Nykyisin Raimo harrastaa liikuntaa hyvin eri muodoissa, mutta erilaisten vaivojen takia vain yksilötapahtumia. Harrastuksiin kuuluu lisäksi veneily, metsänhoito ja tieteen tekeminen omalla alalla.

- syntymävuosi –54
- vyöarvo: 3.kyu
- perhesuhteet: naimisissa, 3 lasta
- nykyiset työtehtävät: ortopedi, apulaisylilääkäri, Päijät-Hämeen keskussairaala

Pentille ja hänen judovierailleen 20.5.2006

Pentti Vauhkonen on elänyt puolet elämästään mustavöisenä judokana. 20.5.2006 juhlimme ystävämme, judoka Pentti Vauhkosen 50 v päivää. Mustan judovyön hän suoritti 25 vuotta sitten -vuonna 1981.

Mietin, mitä voisin antaa Pentille lahjaksi. Ehkä osaisin kertoa hänestä jotain juhlapäivänä. Vaikkapa näin nettijutun välityksellä. Selailin vanhoja leikekirjoja äitienpäivänä 2006. Lehtijutut toivat mieleeni, kuinka monivaiheinen Pentin judoura olikaan jo ennen kuin hänestä tuli dan –mustan vyön arvoinen judo-opettaja. Niinpä kokosin kaikkien luettavaksi paketin hänen monivivahteisen ja menestyksekkään judouran alkuaikojen haastatteluista savolaisissa sanomalehdissä.

Rajasin aiheet vuosille 1975 – 1981. Siksi tässä onkin vain pienen pieni osa niistä artikkeleista, joissa Pentti esiintyy – tavalla tai toisella. Makeimmat jutut menestyneestä, ennakkoluulottomasta valmentajasta ja judon monitoimipentistä kirjoitettiin vasta myöhemmin.

Valkoisesta mustaan vyöhön lehtijuttujen kautta.

1975 ”Oli judonäytös”

Seuran luottotoimittaja Martta Kasarin otsikoi Pieksämäen Lehden nasevasti huhtikuussa 1975. Juttu ja maksettu ilmoitus tehosivat Penttiin. (kuva 17). Hän tuli tatamille vihreässä Sapan verkkarissa.

Judon harrastajat eivät yleensä päädy lehtien palstoille suorittaessaan lajin perusopintoja. Ehkä tulevasta kertoo jotain se, että Pentti poseeraa Pieksämäen Lehden sivuilla jo keltavöisenä judokana 8.11.1975 ilmestyneessä jutussa. Otsikko kertoo: ”Pikadon -seuralla parhaillaan kurssi”. (linkki kuvaan 12). Kuvateksti kertoo seuran asioista näin: ”Pikadon on saanut käyttöönsä uuden, vaatimukset täyttävän maton. Sen omistaja on TUK. Nyt toivotaankin, että kaupunki ostaisi maton itselleen ja antaisi sen sitten seuran käyttöön. Toiminta on nuorisotyötä”.

Judoka voi saada keltaisen vyön peruskurssin jälkeen esitettyään vyökokeessa vaadittavat judotekniikat hyväksytyllä tavalla Jos nyt oikein muistan, Pentti kävi keltaisen vyön kokeessa kahteen kertaan. Varmuuden vuoksi.

Lehtijutun kuvassa torin eli heittäjän roolissa on Pentti. Ukea, siis heitettävää, en tunnista. Teknisesti toimittaja ikuistama heitto on oikein hyvän näköinen. Näyttää ”tsuri-komi-goshille”. Taustalla harjoittelevat Raimo Oksanen ja Pekka Heikkinen. Oranssin vyön Pentti suoritti Pikadonin judoleirillä joulukuussa 1975 – tällä kertaa kertaheitolla.

1976 Pentti täytti 20 vuotta

”Pikadon seuran judokat harjoittelevat tavallisesti Pieksämäen urheilutalon näyttämöllä. Ahdasta pakkaa olemaan”.

Kolmekymmentä vuotta sitten Pentin judoharrastus on jatkunut pari vuotta. Opettamisen vietti alkaa viedä miestä. Judo-ohjaajan ura alkoi 1976. Länsi-Savo kirjoittaa 8.2.1976 seuraavasti: ”Seuraava Pikadonin järjestämä alkeiskurssi alkaa kuluvan helmikuun 16.päivänä. Opettajina toimivat Matti Leskinen, Juhani Keinonen, Erkki Kokkonen, Pekka Heikkinen ja Pentti Vauhkonen”.

Pentin ura judo-opettajana on siis kestänyt kolmekymmentä vuotta kolme kuukautta ja neljä päivää. Aplodien arvoinen suoritus.

Kyseinen Länsi-Savon artikkeli kertoi Pikadonin järjestämästä judoleiristä ja judonäytöksestä. Leirin vetäjänä oli jo muutaman kerran Pieksämäellä vieraillut, sangen kovamaineisena ja tinkimättömänä valmentajana tunnettu Kari Johansson Helsingin Chikarasta. Häntä vähän pelättiinkin. Kari Pappa Johansson kyykkyhypytti, punnerrutti, teetti vastalihaliikkeitä. Uudelleen ja uudelleen.

Lehtikuvassa (kuva 18) näkyy Pentin judokavereita. Kuuluttajana taustalla on Juhani Keinonen. Istumassa vasemmalta Matti Leskinen, Juha Salovaara, Kaj Kerppola ja Ari Ojala. Kahta oikean reunimmaista en tunnista. Etualalla Pekka Heikkinen heittää Ekkua.

Leiripaikka on Pieksämäen Urheilutalo. Sama paikka, jossa 20.5.2006 juhlitaan Penttiä. Taustalla kuvassa näkyy urheilutalon näyttämö, joka toimi seuran arkisena harjoittelupaikkana.

Judokurssien pyöritys jatkuu vilkkaana ja uusia harrastajia tulee mukaan lajin pariin. Olosuhteet paranevat. 25.8.1976 Pieksämäen Lehti vahvisti jutussaan: ”Tatameja on saatu lisää kurssin alkuun”. Toimittaja kertaa vetäjät: ”Valmentajien rooleissa ovat Matti Leskinen, Juhani Keinonen, Erkki Kokkonen ja Pentti Vauhkonen. Pentin judo-opettajan ura vakiintuu. Lehden artikkelissa esitetään vielä toive: ”Tyttöjä toivotaan toimintaan mukaan. Muutamia heitä on ollutkin mukana harjoituksissa.” Toive toteutui. Erinomaisella tavalla.

Opettamisen lisäksi kilpailuvietti vie Penttiä eteenpäin judossa. Löysin Pentin nimen kilpailutuloksista ensimmäisen kerran Pieksämäen Lehden jutusta 21.12.1976. Kyseessä oli leirikilpailut. Tuolloin pieksämäkeläiset ja varkautelaiset judokat järjestivät yhteisiä judoleirejä kisaillen harjoitusten lomassa. Kilpailutulokset päätyivät tietenkin lehtiin. Julkaistu tulosluettelo kertoo: sarja alle 70 kg: 1. Keijo Ruuskanen,Varkaus, 2. Heikki Kiljunen, Pieksämäki, 3. Eero Kinnunen, Varkaus ja 4. Pentti Vauhkonen, Pieksämäki.

Kyseisen lehtijutun otsikko kuuluu: ”Vyökokeet ja kilpailut kurssin päätteeksi”. Judon eri väristen vöiden suorittaminen oli kilpailemisen lisäksi tärkeää, ja niinpä myös vyöarvojen korotukset julkaistiin lehdessä.

Tällä kertaa vyökokeissa 11.12.1976 tuli seuraavia suorituksia:

keltaisen vyön saivat Harri Halttunen, Ahti Leikas, Marita Manninen, Jussi Piispanen, Mikko Suominen, Maija Lappalainen, Tuija Koskenkorva, Tuula Jalasaho, Mirja Putkonen, Merja Mäkelä ja Kyösti Kiljunen. Oranssin vyön suorittivat tuolloin Hannu Laine ja Markku Kauppinen. Sinisen vyön saivat Matti Leskinen ja Erkki Kokkonen.

Lehtijutun kaksi kuvaa ovat mielenkiintoisia (kuva kuva 19 ja kuva 20), koska niistä ei saa oikein selvää. Kuvatekstit kuuluvat ”Pikadon on seura Pieksämäellä, jonka toiminta jatkuvasti voimistuu ja laajenee. Viikoittain käy harjoituksissa kymmenittäin tyttöjä ja poikia”. Ja ”Pikadon seuran judokat harjoittelevat tavallisesti Pieksämäen urheilutalon näyttämöllä. Ahdasta pakkaa olemaan”.

1977 ”Toiminta jatkuu. Meno on reipasta harjoituspaikalla. Vetelehtijöitä ei ole näissä tilaisuuksissa”

Ote on Martta Kasarin kirjoittamasta suurehkosta judojutusta 4.2.1977.

Pentin rooli harjoitusten vetäjänä on jatkuvaa. Lokakuun 11. päivänä 1977 toimittaja aloittaa otsikolla terävästi: ”Pikadon järjesti leirin Pieksämäellä”. Kuvatekstissä kerrotaan seuraavasti: ”Leiri viikonvaihteessa järjestettiin jäsenistön pyynnöstä, kun pyhän seutuna Pieksämäellä ei ole mitään tekemistä. Innostus judoharrastusta kohtaan on kova. Jäsenmäärä on jo satakaksikymmentä. Leirin vetäjinä olivat Erkki Kokkonen ja Pentti Vauhkonen.” Samaisessa jutussa kerrotaan kilpailu-uutisia: ”Juha Salovaara on valittu Suomen Judoliiton kilpailujoukkueeseen ja hän lähteen viikonvaihteessa kilpailumatkalle Ruotsiin”. (kuva 22)

Pentin oma ura kilpailijana saa jatkoa. Urheilu-uutisessa 6.12.1977 kerrotaan: ”Pikadon menestyi Kouvolassa”. Kyseessä oli II divisioonan joukkuekilpailut. Ottelut päättyivät seuraavasti: Pikadon-Yama-Arashi (Varkaus) - 0. Pikadon-Kippon (Kitee) 1-3. Pikadon-Kamiza (Lappeenranta) 5-1, Pikadon-Judo-ippon (Heinola) 4-1, Pikadon Kouvolan js 1-5. Pentin omat ottelut kisoissa: 3 voittoa, 1 tasapeli ja 1 häviö. Pieksämäen joukkueessa ottelivat Pentin lisäksi Heikki Kiljunen, Juha Salovaara, Kaj Kerppola, Ari Nykänen, Ari Kuisma, Raimo Oksanen, Matti Leskinen ja Erkki Kokkonen. (kuva 11)

Pentin työura laajenee seurassa hallinnollisiin tehtäviin. Vuonna 1977 Pentti oli seuran sihteeri. Lehtikuvassa on ojentaa uudessa roolissaan ”Vuoden Judoka” – diplomin Juha Salovaaralle. Juhan valinnan perusteeksi mainitaan edustus PM- joukkueessa. (kuva 7)

1978 ”Muuttotunnelmia Pikadonilla”

Kilpatekniikat paranevat. Imatran legendaarisissa loppiaiskisoissa 1978 Pentti sijoittui neljänneksi alle 71 kg sarjassa. Sarjan voitti kotkalainen Jukka Tikander. Muut pieksämäkeläiset sijoitukset: Eira Helenius 2. sija alle 48 kg ja Marita Manninen 4.sija alle 61 kg.

Helmikuussa 1978 jatkuvat sarjaottelut. Kouvolan kisoista kertoo juttu otsikolla: ”Kaj Kerppola heitti mustan vyön judokaa”. Pentti otti alle 78 kg sarjassa yhden voiton ja hävisi kaksi ottelua.

Tähän väliin pitää sen verran muistella, että yksi Pentin lempitekniikoista oli tomoe-nage. Se toimi erinomaisesti. Se sama heitto, jota myös James Bond käyttää. Miehillä on siis paljon yhteistä.

Pentin vihreän vyön vaiheista ei ole merkintää, mutta sinisen vyön suoritus pääsi Pieksämäen Lehden juttuun, joka otsikoitiin ”Muuttotunnelmia Pikadonilla”. Seura sai uuden harjoitustilan uimahallilta alkuvuodesta 1978. (Kuva 15) Martta Kasari kirjoittaa: ”Mainittakoonpa tässä yhteydessä, että Pentti Vauhkonen ja Raimo Oksanen kävivät viime tiistaina suorittamassa siniset vyöt Helsingissä”. Yhdessä kyseisen lehtijutun kolmesta kuvasta tunnistan Kerppolan Kaitsun ja Jaatisen Maken (kuva 15).

Pikadon ry:n johtoon edelleen Hannu Laine” kertoi Pieksämäen lehti 9.3.1978. Kokouksessa seuran sihteeriksi valittiin jatkamaan Pentti Vauhkonen. Pentti valittiin tuolloin ensimmäisen kerran myös seuran valmennuspäälliköksi. ”Hän vastaa yleensä seuran valmennuksesta, päättää leireille osallistumisesta ja kilpialuista sekä valmentaa erikoisesti A-nuoria aja miehiä. Kilpailuvalmennuksessa avustaa 2.asteen mustavöinen judoka Martin Cilvey” valisti lehti lukijoitaan.

Seura toimintakertomus vuodelta 1978 – jota monistettiin seuran ikiomalla sprii – toimisella monistuskoneella - todistaa lisäksi, että Pentti valittiin kyseisenä vuotena ensimmäisen kerran judon Itä-Suomen alueen alueparlamenttiin.

Kaksi asiaa alkuvuodesta 1978 – seuran uusi sali uimahallilla ja Pentin valinta valmennuspäälliköksi – vaikuttivat ratkaisevasti seuran todellakin ihmeelliseen ja ajoin omituiseen menestykseen tulevina vuosina.

Pentti panosti opiskeluun – kuten nykyäänkin. Hän suoritti 10.- 14.4. 1978 B-perusosatutkinnon Vuokatin urheiluopistolla ja B-lajiosan samana kesänä Naantalin judoviikolla.

Oppia haettiin eri keinoin. Pentti osallistui 4.-5.3. TUK:n judoleirille Pajulahdessa ja Judoliiton edustusvalmennusleirille 26.-30.12. yhdessä Juha Salovaaran ja Erkki Kokkosen kanssa.

Pentin ensimmäinen kultamitali löytyy lehtijutusta toukokuulta 1978. Pentti voittaa alle 71 kg sarjan alueellisessa salin avajaisten kunniaksi järjestetyssä kisassa 29.4.1978. Lisäksi Pentti otti hopeaa avoimessa sarjassa, jonka voitti Kaj Kerppola. Erkki Kokkonen oli avoimen pronssimitalisti. Kilpailuista kerrottiin kolmessa lehdessä. Savon Sanomien otsikoksi kirjoitetaan: ”Pikadon suvereeni Pieksämäellä”.

”Salimestaruuksia oli tavoittelemassa n 30 mies- ja nappulajudokaa Varkaudesta, Laukaalta, Äänekoskelta ja Pieksämäeltä”. Lehtijutuissa kerrottiin myös, että Juha Salovaara oli ollut CSIT:n kisoissa Belgiassa neljäs. (Kuva 14) Tämän kuvan teksti seuraava: ”Pentti Vauhkonen ja Kaj Kerppola matolla. Tiukka ottelu ratkaisuvaiheessa. Tuomari Raimo Salmiheimo seuraa tarkkana vieressä”.

”Pikadon aloittaa kauden kilpailuilla” oli Pieksämäen Lehden judojutun otsikko 1.9.1978. ”Parin viikon päästä alkaa Pikadon – seuran uusi alkeiskurssi ja sinne voivat tulla kaikenikäiset, jotka haluavat oppia judoa, sanovat toiminnan vetäjät Erkki Kokkonen ja Pentti Vauhkonen. Juttuun liitetyssä kuvassa heittäjä näyttää Eira Heleniukselle ja lentäjän rollissa on Marita Manninen (kuva 13). ”Pikadon on tyytyväinen uimahallin alakerrasta saatuihin tiloihin. Tässä tilanne harjoituksista keskiviikkona.” Kuvatekstissä on virhe: Salihan on yläkerrassa.

”Pikadon seuralla nyt kurssi ja kilpailuja”. Tutun tuntuinen juttu on julkaistu 28.9.1978. ”Kurssilaisia on nyt kuusitoista. Heistä on puolet tyttöjä ja puolet poikia eli kahdeksan molempia. Vielä ehtii mukaan, jos tulijoita on, sanoo nuorempien kurssin vetäjä Erkki Kokkonen. Vanhempien ryhmää ohjaa Pentti Vauhkonen.”

Joukkueena Pikadon on vahva. ”Pikadon piti SM-sarjalaista ahtaalla” uutisoi Pieksämäen Lehti 21.9.1978. Kyseessä oli Muren Cup, miesten joukkueiden SM-kilpaiilu. Pikadon otteli tasan Hyvinkään Shudokanin kanssa, mutta hävisi pistesuorituksilla. Pikadonin voitot tulivat seuraavasti: Juha Salovaara – 86 kg (7-0), Pentti Vauhkonen -71 kg (10-0) ja Erkki Kokkonen -60 kg (10-0). ”Vajaan kuukauden päästä alkavat toisen divisioonan ottelut ja Pikadonilla on tähtäimessä nousu ensimmäiseen divisioonaan”, kertoo toimittaja.

”Pikadon jyräsi Äänekoskella”, kirjoitettiin Pieksämäen Lehdessä 10.10.1978. ”Pieksämäen Pikadon otti kaikki mahdolliset voitot judokisoissa lauantaina Äänekoskella ”. Kyseessä oli miesten joukkuekisat ja naisten yksilökisat. Pentti otteli joukkuekisan voittaneessa Pikadonin ykkösjoukkueessa. Muut joukkueen jäsenet olivat Erkki Kokkonen, Kaj Kerppola, Hannu Toivanen ja Juha Salovaara. Pikadonin kakkosjoukkueessa ottelivat Ari Nykänen, Heikki Kiljunen, Martti ja Ape Toivanen sekä Matti Leskinen. Naisten -55 kg sarjan voitti Eira Helenius ja yli 55 kg sarjaan Marita Manninen. Seuraavana viikonloppuna jatkui miesten joukkueottelut II-divisioonan 1. kierroksella. ”Pikadon avasi sarjan voitoilla” tiesi Pieksämäen Lehden otsikko. Pentti otteli -71 kg sarjassa. Voitot tulivat Kiteen Kipponista ja Lappeenrannan Kamizasta. Sama lehtijuttu kertoi, että Eira Helenius ja Marita Manninen olivat samaan aikaan ottelemassa Helsingissä ja tuomisina oli Eiran hopea ja Maritan pronssi. Kuvatekstissä lukee: ”Kilpailut Pieksämäellä olivat todistus mukanaolevien judoseurojen kovasta tasosta. Omat joukot kunnostautuivat erikoisesti”. (kuva 23)

Tampereen Fusegi täytti 10 vuotta syksyllä 1978. Pikadon osallistui juhlakisoihin suurella joukkueella. Pentti otteli avoimessa 75 kg sarjassa hopealle. Voittaja oli Suonperä Tampereelta ja pronssilla Olli Paasimaa Hämeenlinnasta. Tulokset kertoi Pieksämäen Lehti 26.10.1978. Myös Helsingin Sanomat julkaisi tulokset – mutta vain sarjojen voittajat. Pentti siis melkein pääsi Hesariin.

Pentti parantaa sijoitustaan joulukuussa. Kuopion Sakuran kuuluisissa Kalakukko-kilpailuissa 2.12 hän voittaa -71 kg sarjan. Palkintona on kalakukko. Hopeaa saanut Pasi Pentinmikko Jyväskylästä jäi ruoatta. ”78 judokaa mukana Sakuran kisoissa” otsikoi Savon Sanomat 3.12.1978.

19.12.1978 Länsi Savossa kerrotaan: ” Pikadon kärkkyy paikkaa judon I-divisioonassa”. ”Pieksämäkeläisen judoseuran Pikadon ry:n nuori miesjoukkue osoitti iskukykynsä ja kehittymisensä voittamalla judon II divisioonan 6.lohkon ja samalla viimeisen sarjakierroksen 17.12. Lappeenrannassa. Pikadonin voittokkaassa joukkueessa otteli Pentti alle 71 kg sarjassa. Muut joukkueen jäsenet olivat Juha Salovaara, Raimo Oksanen, Kaj Kerppola ja Erkki Kokkonen. (kuva 10)

Seurassa viihdyttiin. Vuoden 1978 toimintakertomuksesta löytyy todiste: ”jotta judo ei olisi ainoa paikka, missä pikadonilaiset kohtaavat toisensa, järjestettiin joka vuosi myös lukuisa yhteisiä, virallisia ja epävirallisia, virkistystilaisuuksia. Niinpä juhannusjuhlaa vietettiin yhteisesti kesäsiirtolassa, ja käytiinpä samaan lähtöön myös Kangasniemellä tanssiloissa. Pikkujoulu vierähti sulavasti Kerppolan mökillä, ja tonttuilijoita piisasi. Poikien armeijaanlähtiäisiä juhlittiin Savon Solmussa, puolukanpoimintaa järjestettiin Penan mökillä yms yms…

Muiden yhteistenhommien lisäksi työllisti kesäkuussa ostettu bussi Leyland Leopard.

Yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että Pikadon on tapa elää – niin voimakas on yhteishenki Pieksämäen parhaassa judoseurassa”.

1979 ”Pentti Vauhkonen otteli alipainoisena -78 kg sarjassa”

”Pikadon järjestää uuden peruskurssin” oli Martta Kasarin kirjoittaman vuoden 1979 ensimmäisen jutun otsikko 20.tammikuuta. ”Mika Korpelainen antaa tunnustuksen tasosta ja mainitsee, että Juha Salovaara, Pentti Vauhkonen ja Erkki Kokkonen voisivat hyvin jo suorittaa ruskean vyön”. Lehtikuvassa Mika Korpelainen, joka oli opiskelemassa Pieksämäellä, heittää Penttiä tomoe-nagella. (kuva 8)

Helmikuussa 1979 useat alueen lehdet kirjoittavat Pikadonin noususta I-divisioonaan. Pentti on mukana kaikissa otteluissa kilpailijana, mutta myös valmentajan tehtävissä. ” Meillä on tulossa iso kaveri ylimpään painoluokkaan, mutta hän ei ole vielä valmis. Hän kehittyy koko ajan huimasti, sanoo Pikadonin valmennuspäällikkö Pentti Vauhkonen, joka itse otteli lauantaina toipilaana. Raskaaseen sarjaan koulutetaan Vesa Tenhusta, joka tunnetaan myös jääkiekkomaalivahtina. Valmentaja Vauhkonen uskoo, että Pikadonilla on mahdollisuuksia menestyä myös I –divisioonassa.”

”Nuorekkaalle pikadonille nuori johto”. Kevätkokouskin pääsi lehtiuutisiin 1979. Pentti valitaan jatkamaan valmennuspäällikkönä. Puheenjohtaja on Tarmo Tarkiainen. Johtokunnan keski-ikä on 19 vuotta. Muut jäsenet ovat: varapuheenjohtaja Heikki Kiljunen, sihteerit Eira Helenius ja Pia Kerppola, taloudenhoitaja Erkki Kokkonen, johtokunnan jäsen Jaakko Väisänen. Kuljetuspäällikkö on Heikki Kiljunen. Ensimmäistä kertaa valittavaan naisjaostoon tuli jäseniksi Eira Helenius, Marita Manninen ja Merja Heiskanen. Passisihteerin viran sai Marita Manninen. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 60 markkaa ja kannatusjäsenmaksuksi 30 markkaa.

Pentti ottaa hopeaa aluemestaruuskisoissa helmikuussa 1979. Paino on edelleen alle 71 kg.

Länsi-Savo kehuu Pikadonia neljällä palstalla helmikuussa 1979. Seuran kasvu on tuonut pulaa harjoitusvuoroista. ”Tämän pitäisi olla tilanne pieksämäkeläisen judoseuran Pikadonin harjoituksissa. Tilaa tulisi olla jokaiselle parille riittävästi, mutta kasvanut jäsenmäärä aiheuttaa turhan paljon tungosta. Muuten seuralla menee hienosti. Kuvassa (kuva 9) Pentti kamppailee oikealla. Parina lienee Ari Ojala.

Savon Sanomat jatkaa seuran kehumista jutussaan 21.2.1979. ”Sinänsä hyvä saavutus, kun ottaa huomioon sen, että vielä vuosi sitten harjoituspaikkamme oli urheilutalon vähäinen näyttämö, iloitsee Pikadonin valmentajakaksikko Erkki Kokkonen ja Pentti Vauhkonen”. Pääotsikko hehkuttaa: ”Suunta Suomen huipulle, Pikadon pitää kiirettä”.

Samassa lehtijutussa kerrotaan, että ”Valmennuspäällikön tehtävät ovat Pentti Vauhkosen harteilla. Äskeiset Helsingin judon valmennusleirin opit pyritään käyttämään hyödyksi. Tiedämme, että harjoittelussamme on vielä paljon puutteita. Erityisesti voiman hankinnassa. Siihen on vastaisuudessa kiinnitettävä tiukempaa huomiota,” vakuuttaa Vauhkonen Savon Sanomille. Kirjoittaja on AB, Arvo Behm.

3.3.1979 oli vyökoe. ”Ensimmäiset ruskeat vyöt Pikadonille”. Judokat Erkki Kokkonen ja Pentti Vauhkonen toivat vyökokeista tullessaan ruskeat vyöt. Ruskeat vyöt oikeuttavat pojat miesten SM-kisoihin. (kuva 5) Kolmas ruskeavöinen oli Juha Salovaara. Onnittelut tulivat myös Pieksämäen Lehden ”Sulle ruusun taitan” palstalle: ”Oss Rakkaat karvajalkamme! pieni ja pippurinen Ekku, keksisuuri ja ketterä Pena ja suuri mutta vaihdikas Juse. 3.3. saitte Hesassa ansaitsemanne ruskeat vyöt joten lämpimät onnittelumme teille t. Pikadon ”(kuva 6). Vyökokeen piti Jorma Kivinen.

Pentti jatkaa kilpatatamilla. Huhtikuussa 1979 hän on mukana Itä-Suomen alueen joukkuekisoissa. Pikadon on hopealla. ”Kolmannessa ottelussa Pikadonin Pentti Vauhkonen tasoittaa hieman tilannetta pisteisiin 2-1 voittamalla Seppo Siltasen. Yawara (Joensuu) kuitenkin korjaa tilanteen jo seuraavassa ottelussa ja luvut 3-1 jäivätkin finaalin lopputulokseksi. Toukokuussa on Muren Cup joukkueille. ”Myös Pentti Vauhkonen otteli alipainoisena -78 kg sarjassa, mutta alipainoisuudestaan huolimatta antoi tiukan vastuksen mustavöiselle Matti Rehtolalle, ja lahtelainen voittikin niukasti 5-0.” kirjoittaa Länsi-Savo 30.5.1979.

”Pikadonin kunto löytyy leireiltä” väitetään Pieksämäen Lehden jutussa 31.7.1979. ”Kesän aikana on Pikadon hankkinut myös kansainvälistä kokemusta. Seuran valmentaja Pentti Vauhkonen osallistui 9.-13.7. ruotsalaiselle leirille Suomen Judoliiton koulutuspäällikkö Reino Fagerlundin sekä parin muun suomalaisjudokan kanssa” kerrottiin kolmipalstaisella jutulla. ”Pentti Vauhkosen kannalta mielenkiintoinen tuttavuus oli juuri Neil Adams, joka on saman painoluokan mies kuin Vauhkonen, ja edustaa tällä hetkellä maailman huippua.”

Seuran oma lehti Kesä-Pikadon 1/1979 uhraa muutaman rivin miesten SM-kisoille:

MIESTEN SM-KILPAILUT

17.-18.3. Helsingin Urheilutalolla. I.päivänä ottelivat Pentti Vauhkonen ja Erkki Kokkonen, joka pärjäsi parhaiten: tuli viidenneksi, häviten taas kerran Tintille tuomariäänestyksellä. II päivänä otteli Juha Salovaara, eikä päässyt poolistaan ulos mutta voitti ruskeavöisen käsiukolla. Parempaa menestystä ensi kerralla! Sama lehti kirjoittaa myös miesten aluemestaruuskisoista.

”Kilpailijoita saapui yllättävän runsaasti ympäri Itä-Suomea. Erkki Kokkonen joutui taas kerran Arto Tintti Raekorvpea vastaan loppuottelussa ja Ekku hävisi jälleen kerran tuomarin äänestyksellä ja tuli toiseksi -60kg. Kaitsun uchi-mata puri taas kerran ja Kaitsu voitti sarjan -65kg ylivoimaisesti. Hänen valittiin kilpailujen teknisimmäksi judokaksi ja sai säästöpankin lahjoittaman tuopin pieksämäkeläiselle parhaalle judokalle. Pentillä oli vähän vaikeuksia, mutta pääsi kuitenkin loppuotteluun ja tuli toiseksi -71 kg. Jussi hävisi vanhalle konkarille Raimo Salmiheimolle, ja tuli kolmanneksi alle 86 kg, mutta voitti loistavasti avoimen kisan”.

”Judosalissa tapahtuu, Uusia kursseja alkaa” Tuttu otsikko syksyn Pieksämäen Lehdessä. ”Kursseille odotetaan runsaasti osanottajia. Ja kaikkien aikaisemmin mukana olleiden toivotaan palaavan jälleen syksyn tullen jatkamaan judon opiskelua, sanoo Pentti Vauhkonen”

”Asteittain edistytään. Jokainen liike on tärkeä ja hallittu” (kuva 10). Pentti heittää tomoe-nagella. ”Siitä vaan onnistuneesti edetään” vahvisti kuvateksti. Pentti lentäjänä (kuva 11).

”Judokausi alkaa juhlavasti”, otsikoitiin 25.9.1979. ”Lundin kisoihin, jotka ovat samalla Ruotsin mestaruuskisat, lähtevät Pieksämäeltä Erkki Kokkonen, Pentti Vauhkonen ja Juha Salovaara. Heistä vain Salovaaralla on aikaisempaa kokemusta kansainvälisistä kisoista. Haemme sieltä lähinnä kokemusta. Olemme olleet Judoliiton edustusvalmennettavien leireillä, joissa valmentaja Jorma Kivinen pyysi meitäkin Ruotsiin Mukaan. Suomesta sinne lähtee noin kymmenen judokan ryhmä, kertoo Pikadonin valmentaja Pentti Vauhkonen”. (kuva 4) Pentin Ruotsin otteluista kerrotaan seuraavalla viikolla mm näin: ”Pentti Vauhkonen sai vastaansa heti Ruotsin huippumiehen Ronny Nielssonin. Kovan kamppailun jälkeen Nielsson sai Vaukosesta 10 pisteen heiton ja voitti. Vauhkosen seuraava ottelu oli ruotsalaista Almkvistiä vastaan. Ottelu oli tasaväkinen, mutta hieman paremmalla heitollaan Almkvist otti voiton.

Marraskuussa 1979 on jutun aiheena PM-kisat. Kuvateksti jutussa kuuluu ”Jaana viides PM-kisoissa. Jaana Utriainen on kivunnut valmentajansa Pentti Vauhkosen johdolla jo pohjolan viidenneksi”. (kuva 3)

Sarjaottelut etenevät marraskuussa 1979. ”Pikadonille voitto ja tappio sarja-avauksessa” on Pieksämäen Lehden otsikkona. Toiittaja kertoo, että ”Hyvinkäätä vastaan Pikadonin Kaj Kerppola, Pentti Vauhkonen ja Juha Salovaara hävisivät ottelunsa ja lisäksi Pikadon joutui luvouttamaan voiton yli 86 kiloisten ottelussa. Erkki Kokkonen ja Matti Leskinen sen sijaan voittivat ottelunsa. Hämeenlinnaa vastaan Kerppola ja Kokkonen voittivat ja Vauhkosen ottelu päättyi tasan. Salovaara puolestaan sai luovutusvoiton.

Sarjaottelut etenevät hyvin, ja Pieksämäen Lehden otsikoihin kirjoitetaan marraskuussa 1979: ”Pikadon karsii mestaruussarjaan”. Kuvateksti paljastaa: ”Pikadonin Pentti Vauhkonen (alla) on joutunut vaikeuksiin, mutta on jo hyvää vauhtia selviämässä tilanteesta”. (kuva 1) Pentti voitti kyseisen ottelun, kaksi päättyi tasan ja tappioita kirjattiin yksi.

”Pikadon selviytyi mestaruussarjan karsintaotteluihin” kertoi Savon Sanomat. (kuva 2). Joukkueessa vasemmalta Vesa Tenhunen, Matti Leskinen, Juha Salovaara, Pentti Vauhkonen, Kaj Kerppola ja Erkki Kokkonen.

Vuoden 1979 kirjat laitetaan kiinni otsikolla ”Pikadon-seuralla menestyksekäs vuosi”. Toimittaja kertaa mm, että Pentti Vauhkonen sai kuluneen vuoden aikana ruskean vyön. Pentin nimi näkyy myös tulosselvityksessä: kunniakas hopeatila aluemestaruuskisoissa.

1980 ”Pikadonin asemia heikensi huomattavasti se, että Pentti Vauhkonen oli sairauden vuoksi poissa tatamilta.”

Länsi Savo julkaisee 6.helmikuuta 1980 kuuden palstan jutun: ”Pieksämäki on myös judokaupunki”. Teksti keskittyy erityisesti Pieksämäellä järjestettäviin naisten SM-kisoihin. Jutun kuvissa (7 ja 8) poseeraavat mitaliehdokkaat Jaana Utriainen ja Marita Manninen. Tekstissä kerrotaan: ”Seuran harjoituksia vetävät Pentti Vauhkonen, Juha Salovaara ja Erkki Kokkonen, jotka ovat kakki aktiivisia judon harrastajia ja kuuluvat Pikadonin ykkösjoukkueeseen”. Jutussa aprikoidaan miesten joukkueiden SM-sarjan kohtaloa. ”Pikadon tuskin olisi kuitenkaan osallistunut SM-sarjaan, vaikka sinne olisi noustukin. Enemmän kokemusta saa hankituksi ykkösdivisioonassa, toteaa valmentaja Pentti Vauhkonen”.

”Matti Leskinen Pikadon-seuran puheenjohtajaksi” oli maaliskuussa 1980 otsikko. Pentti on kuvassa takana (kuva 8). Pentti valittiin johtokunnan jäseneksi. Kokouksessa tehtiin paljon muitakin viisaita valintoja. Valmennuksesta vastaavat lehtijutun mukaan Pentti Vauhkonen ja Juha Salovaara. Marita Manninen vastaa nuorten valmennuksesta ja perus- ja jatkokurssin valmentajat ovat Jaana Utriainen ja Eira Helenius. Matti Leskinen aloittaa seuran ensimmäisen kuntojudokurssin ohjaajana. Samassa kokouksessa jaetaan muitakin tehtäviä. Passisihteeri on Marita Manninen ja tiedottamisesta huolehtii Erkki Kokkonen. Kilpailupäällikkö on Raimo Lempinen. Virkistystoiminnasta vastaavat Arto Kantanen, Matti Salovaara, Merja Heiskanen ja Jaana Utriainen. Elintarvikekioskista ovat vastuussa Jaakko Väisänen ja Vesa Tenhunen. kalustosta vastaavat Heikki Kiljunen ja Vesa Tenhunen. Judosalin hoitajia ovat Merja Manninen ja Jaana Salovaara. Tilintarkastajat ovat Hilkka Leskinen ja Annikki Salovaara.

Tammikuussa 1980 Pikadonin miesjoukkue karsi SM-sarjaan. Pentti ottelee edelleen joukkueessa tutussa 71 kg painoluokassa. Karsinta on kova, ja mestis jää saavuttamatta. Toimittaja kirjoittaa: ”Pikadonin asemia heikensi huomattavasti se, että Pentti Vauhkonen oli sairauden vuoksi poissa tatamilta.”

”Naiset ratkovat judomitalit Pieksämäellä” on 22.2.1980 jutun otsikkona. ”Pahalta näyttää, toteaa Pikadonin valmentaja Pentti Vauhkonen arvioitaessa tyttöjen mahdollisuuksia lauantaina Pieksämäellä pidettävissä naisten judon SM-kilpailuissa. Pikadonilta on mukana neljä tyttöä, joista vain yksi on pystynyt vetämään myös viimeistelyharjoitukset läpi. Lähes varma mitaliehdokas Eira Helenius ei ole selkävaivojen takia pystynyt edes harjoittelemaan pitkään aikaan”.

Kisoista tuli pronssia Jaana Utriaiselle ja Marita Manniselle.

Huhtikuussa 1980 on luettavissa otsikko: ”Pikadonille joukkuehopeaa aluekisoissa”. Pienen uutisen sisällä on tekstinpätkä: ”Pentti Vauhkonen otteli hyvin omaa sarjaansa ylempänä”. Myöhemmin keväällä seuran miehet osallistuvat SM-kisoihin joukkueena. ”Pikadonille SM-pronssimitalit” otsikoi lehti. ”Pentti Vauhkonen kukisti Janne Ahon 3-0. Kyseessä oli pronssiottelu Pieksämäki-Turku, jonka Pikadon voitti 5-2. (kuva 5) Kuvassa Pikadonin SM-pronssijoukkue. Juha Salovaara, Pentti Vauhonen, Arto Kantanen, Kaj Kerppola ja Erkki Kokkonen.

Pentin parhaana kilpailusaavutuksena voisi siis pitää miesten joukkueiden SM-kilpailujen pronssimitalia. Pentti oli kilpatatamilla parhaimmillaan otellessaan joukkueessa.

Kuvassa Pentti Vauhkonen tekee o-sogo-garia. (kuva 4) ”Harjoitukset käynnissä judosalissa. Kuri ja järjestyt vallitsevat” kirjoitti Martta Kasari Pieksämäen Lehteen. Otsikko kuului ”Pikadon kesäkauteen”.

Ja pian ollaan jo syksyssä. ”Pikadon seuralla useita kursseja” aloittaa Pieksämäen Lehti syksyn 1980 juttusarjan. Kuvassa (3) Pentti ja lapset. Kuvateksti kertoo seuraavaa: ”Jatkokurssi peruskurssin käyneille on aloitettu. Ikäluokat 7-14 ovat kyseessä. Pentti Vauhkonen johtaa”.

Martta Kasari kertoo lisää: ”Pentti Vauhkonen vetää nappuloitten jatkokurssia. hän sanoo, että judo sopii kuntoilijoille, siis aikuisille, jotka harrastavat liikuntaa. Ei ole pakko lähteä kilpailuihin.”

Syksyllä alkavat myös sarjaottelut. Otsikko kuuluu” Pikadon sarjaan”. Pentin polvet alkavat reistailla. Toimittajakin tietää: ”Täyttä miehistöä emme saa millään kokoon. Sarjaan yli 86 kg meillä ei ole edustajaa lainkaan. Alle 78 kiloisissa on myös vaikeuksia. Matti Leskinen on vasta mennyt armeijaan, oma on tiukassa. Pentti Vauhkonen ei voi myöskään otella polven kierukkarepeämän vuoksi.” Tämän jälkeen Pentti ei enää kilpaillut.

Hieman myöhemmin uutisoidaan: ”Pikadon taisteli kakkospaikan I divisioonassa. Tulos on odotettu, sillä enempää emme tässä tilanteessa voineet toivoa, sanoi Pikadonin valmentaja Pentti Vauhkonen. Erkki Kokkonen ja Juha Salovaara ottelivat niin kuin pitikin. Arto Kantanen on meistä kokemattomin, mikä oli selvästi nähtävissä. Kaj Kerppola taisteli hienosti mustavöistä vastustajaansa vastaan, valmentaja Vauhkonen eritteli”

Syyskuussa 1980 käydään omalla bussilla Ruotsissa. ”Judokat Swedish Openiin” Jutussa Pentti arvioi seuraavaa: “Valmentaja Pentti Vauhkonen odottaa pieksämäkeläisiltä hyvää menestystä, vähintään yhtä mitalia. Pieksämäkeläiset ovat SM – kisojen mitalimiestasoa ja suomalaiset puolestaan ovat Pohjolan kunkkuja”

Vuonna 1980 alkoi näkyä pieksämäkeläisten menestys kilpatatameilla.
Skandinavian avoin 1980 Eira Helenius 1.
Finnish Open, Erkki Kokkonen 2.
Finnish Open, Kaj Kerppola 3.
Naisten Ruotsi-Suomi maaottelu 1980. Suomi voitti 13-9. Maajoukkueessa Eira Helenius ja Jaana Utriainen. Varaedustaja Marita Manninen.
Naisten Joukkue SM 2. (Eira Helenius, Marita Manninen, Jaana Utriainen ja Merja Heiskanen)
Miesten joukkue SM 3 (Juha Salovaara, Pentti Vauhkonen Arto Kantanen, Kaj Kerppola, Erkki Kokkonen)
B-nuoret, SM 1. Markku Jaatinen
Miesten SM 2. Erkki Kokkonen 2
Miesten SM 3. Juha Salovaara 3.
Naisten SM 3. Marita Manninen 3.
Naisten SM 3. Jaana Utriainen 3.

1981 ”Pikadonille kaksi uutta mustaa vyötä”

”Judo juurtunut Pieksämäelle” kirjoittaa Savon Sanomissa Arvo Behm. (kuva 2) ”Kun harrastajajoukko on laaja, niin huipulle pyrkijöitäkin riittää. Osa pakosta tippuu lajin ulkopuolelle käytyään ensin toteamassa judon vaativuudet. Pelkällä kumartelulla ei siinä pärjätä, vaikka siitä onkin hyvä aloittaa”, valisti Pikadonin valmentaja Pentti Vauhkonen Savon Sanomien toimittajaa. ”Nuoria onkin nousemassa edustustasolle. Markku Jaatinen otti jo viime vuonna B-poikien SM-kultaa. Lensun veljekset ovat myös lahjakkaita judokoita, uhkui Vauhkonen ja kiirehti puristamaan Heikki Kiljusen tamtaminpintaan” lopetti Behm juttunsa.

Maaliskuussa lehdessä kerrotaan vuosikokousvalinnoista: ”Matti Leskinen Pikadonin johtoon”. Pentti jatkaa edelleen johtokunnassa, ja vastuualueelle tulee tiedotus. Seuran nimi muutetaan Pikadonista Judoseura Pikadoniksi.

19.8.1981 Pieksämäen lehti kirjoittaa: ”Kokkonen sai seuraajia. Pikadonille kaksi uutta mustaa vyötä. (kuva 4). Kuvateksti kertoo: ”Pentti Vauhkonen ja Juha Salovaara ovat vaihtaneet judovyöt samaan tahtiin. Pari vuotta sitten pojat vaihtoivat yhtä aikaa siniset vyönsä ruskeisiin. Viikonvaihteessa molemmat läpäisivät mustan vyön kokeen.”

”Tuskin pikadonilaiset ehtivät tottua viiteen uuteen ruskeavöiseen judokaansa, kun seuran mustien vöiden lukumäärä nousi kahdesta kolmeen. Pentti Vauhkonen ja Juha Salovaara läpäisivät sunnuntaina Helsingissä järjestetyn vyökokeen”

”Helsingin olympiastadionilla oli viikonvaihteessa 30 judokaa. Näistä viisi suoritti toisen asteen ja parikymmentä ensimmäisen asteen vyön. 6-7 yrittäjää reputti kokeessa, Vauhkonen kertoo”.

”Kyllähän ruskean vyön vaihto mustaan tuntuu selvästi mukavammalta kuin aiemmat vyönvaihdot, tuumii Pentti Vauhkonen”.

Edellä olevan kirjoitti Ekku

Näissä teksteissä rouvahenkilöt esiintyvät tyttönimillä.

Puheenjohtajat 1972 alkaen:

Joka vuosi varapuheenjohtajaa ei valittu.

Vuosi Puheenjohtaja/Varapuheenjohtaja
1971 Harri Ikäläinen
1972 Veikko Kauppinen
1973 Kimmo Pietiläinen
1974 Esko Eronen
1975 Matti Leskinen/Juhani Keinonen
1976 Eero Levänen
1977 Hannu Laine
1978 Hannu Laine/Jaakko Väisänen
1979 Tapio Tarkiainen/Heikki Kiljunen
1980 Matti Leskinen/Vesa Tenhunen
1981 Matti Leskinen/Heikki Kiljunen
1982 Matti Leskinen/Heikki Kiljunen
1983 Matti Leskinen
1984 Matti Leskinen
1985 Matti Leskinen
1986 Ari Ojala/Jorma Lohi
1987 Ari Ojala/Jorma Lohi
1988 Ari Ojala
1989 Aarne Otollinen/Ari Ojala
1990 Erkki Kokkonen
1991 Erkki Kokkonen/Juha Salovaara
1992 Pentti Vauhkonen/Juha Salovaara
1993 Juha Salovaara
1994 Juha Salovaara
1995 Juha Salovaara
1996 Juha Salovaara
1997 Pasi Koskimaa
2003-2005 Pentti Vauhkonen
2006 Pentti Vauhkonen/Heikki Hokkanen
2007 Pentti Vauhkonen/Heikki Hokkanen
2008 Pentti Vauhkonen/Heikki Hokkanen
2009 Jouni Tikka
2010 Jouni Tikka
2011 Ari Otollinen
2012 Ari Otollinen

Vyösuorituksia
3 Dan
Pentti Vauhkonen
Pikadon, Pieksämäki 5.8.2006

2 Dan
Pentti Vauhkonen
Pikadon, Pieksämäki 27.12.1987

Erkki Kokkonen
Pikadon, Pieksämäki 27.12.1987

Marita Kokkonen
Pikadon, Pieksämäki 12.03.1989

Ari Hänninen
Pikadon, Pieksämäki 12.03.1989

Jaana Vahtermo (os. Utriainen)
Pikadon, Pieksämäki 20.08.1989

Eira Kähkönen (os. Helenius)
Pikadon, Pieksämäki 20.08.1989

1 Dan
Matti Leskinen
Pikadon, Pieksämäki 1987

Jouni Tikka
Pikadon, Pieksämäki

Arto Kantanen
Pikadon, Pieksämäki

Markku Jaatinen
Pikadon, Pieksämäki 1984

Risto Otollinen
Pikadon ,Pieksämäki

Hannu Hokkanen
Pikadon, Pieksämäki

Juha Salovaara
Pikadon, Pieksämäki 1980

Vesa  Vahtermo
Pikadon, Pieksämäki 1987

Jaana Vahtermo (os. Utriainen)
Pikadon, Pieksämäki 1984

Lauri Ala
Pikadon, Pieksämäki 2010

Vyösuoritusten lisäki Mikkelin Judoa nykyisin edustava Ari Hänninen on suorittanut 3 Danin 1995. Suomen Judoliiton koulutuspäällikkö Marita Kokkonen on suorittanut toisena naisena Suomessa 4 Danin 2007 ja Tikkurilan Judokoiden puheenjohtaja sekä Judoliiton Ippon -lehden päätoimittaja Erkki Kokkonen 4 Danin 2008.

Seuran Judon EM-sijoitukset kautta aikojen:

Naiset

Eira Kähkönen (os.Helenius)
Pikadon, Pieksämäki
5. Ruotsi -85

Jaana Vahtermo (os.Utriainen)
Pikadon, Pieksämäki
5. Helsinki -89

Marjaana Hynninen
Pikadon, Pieksämäki
5. Helsinki -89

Judossa ei jaeta 4. sijaa vaan kaksi pronssia ja kaksi 5. sijaa.
 

Seuran Judon Suomenmestarit kautta aikojen:

Naiset:

Eira Kähkönen (os.Helenius)
Pikadon, Pieksämäki
5 kpl

Jaana Vahtermo (os.Utriainen)
Pikadon, Pieksämäki
3 kpl

Marjaana Hynninen
Pikadon, Pieksämäki
2 kpl

Miehet:

Ari Hänninen
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Nuoret:

Jori Tukiainen
Pikadon, Pieksämäki
2kpl

Juha Salovaara
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Markku Jaatinen
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Risto Otollinen
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Panu Vauhkonen
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Osmo Kauppinen
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

Tanja Silvan
Pikadon, Pieksämäki
1 kpl

”80-luvulla Pikadon saavutti lähes 100 SM-mitalia, kymmeniä PM-mitaleita sekä kaksi 5. sijaa EM-kisoissa.” Erkki Kokkonen, Ippon 3/1992